
Kannattajat pääsivät kysymään kysymyksiä miesten edustusjoukkueen vastuuvalmentaja Kimmo Hörköltä. Tämä juttu kokoaa Hörkön vastaukset kysymyksiin.
"Pelejä ei voiteta, jos ei tehdä maaleja. Mitä muutoksia ensikauteen tulee, että hyökkäyspäässä ollaan tehokkaampia ja käytetään maalipaikat paremmalla prosentilla hyödyksi?"
- On totta, että hyökkäyspelaaminen oli ehkä se osa-alue, jossa meille jäi eniten kehittämisenvaraa. Toki hyökkäyspelaaminen on paljon muutakin kuin maalien tekemistä. Se miten lähdemme omalta maalilta, etenemme läpi kentän aina vastustajan maalille saakka, meillä on paljon asioita, joita tulee pystyä parantamaan tässä kokonaisuudessa. Tämä tuleekin olemaan ehdottomasti yksi pääteemoistamme esimerkiksi tulevalla pre-seasonilla.
"Miksi nopeuden kehittämiseen ei kiinnitetä treeneissä enemmän huomiota, vaikka se on yksi tärkeimmistä osa-alueista?"
- Jalkapallo pelinä ja jalkapallovalmentaminen on niin kompleksinen ja laaja alue, että millään ei pysty kauden aikana kehittämään kaikkia osa-alueita maksimaalisesti. Aina täytyy tehdä valintoja ja pyrkiä löytämään optimaalisin kokonaisuus juuri käytettävissä olevalle ryhmälle. Teimme harjoittelua, jotka varmasti antoivat mahdollisuuden pelaajan nopeuden kehittämiselle, niin pallollisessa kuin ns. ominaisuusharjoittelussa, mutta se on totta, ettei se meillä niin tärkeä osa-alue ollut, että olisimme tietoisesti lähteneet vaikeuttamaan monen muun osa-alueen kehittymistä. Se, saavutimmeko harjoittelulla halutut tavoitteet, on vielä analysoinnin kohteena ja samalla arvioidaan, mitä muutoksia tulevan kauden harjoitteluun tehdään.
"Kuka oli viime kaudella joukkueen nopein pelaaja?"
- Riippuu minkälaista nopeutta halutaan arvioida. Suoraa 30m juoksusuoran nopeutta vai pelissä ilmenevää nopeutta, johon vaikuttaa myös moni muu asia, pelin lukemisesta ja päätöksenteon nopeudesta lähtien. Katsotaanko isoissa tiloissa toimimista vai pienemmissä tiloissa toimimista, joissa lyhyiden etäisyyksien takia ei ole edes mahdollista saavuttaa lähellekään pelaajan maksiminopeuksia? Meillä oli useampi pelaaja, joka kykeni hyvään tilannenopeuteen pelitilanteissa, mutta tietenkin aina on tilausta saada lisää ”nopeita pelaajia”
"Mikä oli omien kasvattien peliaikaprosentti menneellä kaudella?"
- Vajaa 30%. Ehdottomasti liian pieni, mutta isona vaikuttavana tekijänä oli esim. Roopen, Toppen ja Allun loukkaantumiset. Nämä olisivat kerryttäneet isoja minuutteja kunnossa ollessaan ja tällöin myös prosentti näyttäisi aika erilaiselta.
"Onko omien pelaajien peliaikaa tarkoitus kasvattaa ensi vuonna?"
- Ehdottomasti tämä on tavoitteena. Tietenkin aina vähän riippuu myös siitä, ketä pelaajia on käytössä. Voi myös olla, että peliminuuttien lopullinen määrä ei tule kasvamaan, mutta nuorista pelaajista nousee uusia vastuunkantajia ja kasvattaa isosti omaa rooliaan aikaisemmasta.
"Koska julkaistaan koko kansan rakastaman Niilo "Jallu" Jalavan jatkosopimus?"
- Kaikki aikanaan.
"Miksi kauden aikana nähtiin jälleen niin monta lainapelaajaa, vaikka paikat voisi täyttää saman tason omilla pelaajilla?"
- Joo, kolme pelaajaa oli lainalla ja nämä osuivat tavallaan kaikki samaan akuuttiin tarpeeseen. Mm. Roopen ja Marion tiedossa olevien pitkien poissaolojen takia meillä oli hyökkäyspää aika kapea kesätauon jälkeen. Ekana sovimme Ninon lainasta, mutta ennen kuin ehdimme häntä näkemään edes ensimmäistä kertaa Raumalla, hänelle tuli pieni loukkaantuminen. Tämän takia olimme heti Interiin yhteydessä. Samalla kun lähestyimme MuSa-ottelua, tilanne muuttui niin, että meillä oli enää yksi toppari käytettävissä. Tämän jälkeen kysyimme ja saimme Interiltä apua topparin ja laiturin merkeissä, kun Lauri ja Niilo tulivat lainalle. Molempien kanssa tehtiin 15pv lainasopimus, mikä on minimimitta näissä. Ninon kuntouduttua hän oli sitten loppukauden mukana, niin kuin oli jo lainasopimusta tehdessä sovittu.
Se minkä tason pelaajia oli kyseessä ja olisiko meillä omissa vähintään saman tason pelaajia, niin nämä ovat aina vaikeita asioita, jokaisella on asioista oma mielipiteensä. Jos nyt katsoo Lauria, niin meidän lainapestimme jälkeen hän pääsi ensimmäistä kertaa ikäluokkansa juniorimaajoukkueeseen ja vakiinnutti paikkansa Interin 2-joukkueen (Ykkönen) avauksen topparina. Myös Niilo kerrytti 10 peliä Ykkösessä. Olen pahoillani ja kättä pystyyn virheen merkiksi, jos näin on tapahtunut, että olen saman tason omia pelaajia pitänyt penkillä. Toisaalta olen intoa täynnä, että meiltä löytyy reservistä tämän tason pelureita.
"Mihin kaatui tänä vuonna sarjanousu?"
- Tiiviisti sanottuna kahteen asiaan. Ensimmäinen on peliesitysten liian suuri ailahtelevuus. Parhaimmillaan pystyimme pistämään kampoihin kaikille joukkueille, mutta toisaalta meillä oli isoja vaikeuksia myös kaikkia joukkueita vastaan. Mikä näihin oli vaikuttavana tekijänä, niin on monta syytä.
Toinen asia oli erinomaiset vastustajat. FC Honka ja ÅIFK pelasivat tasaisesti läpi kauden ja ottivat jo kevätkierroksella ratkaisevalta tuntuvan kaulan muihin joukkueisiin. Näillä joukkueilla oli hyvä pelaajarunko, joilla myös meitä pidempi yhteinen historia sekä näiden päälle rakennettu vahva ja hyvin toiminut pelitapa. Lisäksi jos katsoo esim. Ilvestä. Joukkueessa on paljon nuoria, mutta oman ikäluokkansa parhaita pelaajia, juniorimaajoukkueita läpi kolunneita pelaajia, joista aika monet vielä kolkuttelee liigajoukkueen ovia, niin ei missään nimessä voi väheksyä joukkuetta. Jos vähänkin antaa työnteon määrässä ja työmoraalissa periksi tai on vaan muuten ”huono päivä”, niin kyllä joukkue kuin joukkue oli vaikeuksissa heitä vastaan.
Sarjanousu oli ja tulee olemaan jatkossakin erittäin vaikeaa. Suomalaisessa sarjajärjestelmässä nouseminen Kakkosesta Ykköseen on kaikista haastavinta. Voit voittaa kaikki 23 sarjaottelua, mutta silti sinun täytyy vielä pystyä hoitamaan neljä ottelua, ennen kuin voit juhlia nousua. On sanomattakin selvää, että tämä vaatii joukkueilta lähes täydellistä onnistumista läpi pitkän kauden. Ja tästä olimme rehellisesti sanottuna kaukana.
"Mitä nyt tehdään ennen ensi kautta, jotta sarjan alkaessa ollaan valmiimpia, kuin viime kaudella?"
- No, jos katsoo sarjan alkua, niin ihan täysin ei voi tuomita joukkueen valmiutta. Vahva sarja-avaus MuSaa vastaan. Tämän jälkeen ottelu Hämeenlinnassa ratkesi isosti 8. minuutilla saatuun punaiseen korttiin. Tämän jälkeen pelasimme kaksi ottelua ilman ykköskärkeä, voitimme kuitenkin molemmat. Näiden jälkeen cupissa tuli vastaan liiga-Ilves kotiyleisön edessä. Osittain varmaan kaikkien odottama cup-huuma sekä sen jälkeinen tyhjyys ja henkinen droppi, mutta myös joukkueen pelaamiselle tärkeän Roope Hammarin loukkaantuminen cup-pelissä, niin kärsittiin niukka tappio Tammelassa Ilvekselle. Kotona palattiin voittokantaan taas 5-0 voitolla. Eli ensimmäisistä kuudesta pelistä neljä voittoa, mikä oli vielä ihan ok-tilanne.
Tämän jälkeen alkoivat vaikeudet. Oli loukkaantumisia, tuli sairasteluja. Tämän lisäksi meillä oli 6 pelaajaa armeijassa ja tällä rintamalla touko-kesäkuu on aina kiireistä aikaa. Kaikki tämä johti siihen, että paitsi meillä oli tosi ohkaiset kokoonpanot otteluissa, myös arkemme laatu kärsi isosti poissaolojen myötä. Ja kuten usein, haasteet johtavat seuraaviin ja syntyy lumipalloefekti. Tämä vaikea vaihe kantoi pitkälle kesään ja oikeastaan vasta syyskierroksen loppuvaiheilla pääsimme vakiinnuttamaan peliesityksiämme edes vähän paremmaksi.
Paljon on kuitenkin asioita, joita tulemme tekemään eri tavalla. Tämä liittyy niin joukkueen rakentamiseen, pelitavallisiin viilauksiin, pre-seasonin rytmittämiseen kuin harjoittelun sisältöihin.
Nyt joukkue viettää harjoitustaukoa, jonka jälkeen uuden kauden käynnistely alkaa marraskuun loppupuolella.
| 30.10.2026 09.55 | Kimmo Hörkkö vastaa kannattajien kysymyksiin |
| 27.10.2026 10.25 | Ilmoittaudu miesten try-out -jaksolle |
| 02.10.2026 10.25 | Kysy koutsilta! |
| 26.09.2026 09.10 | Äänestä miesten kauden parasta pelaajaa ja vastaa ottelutapahtumien asiakastyytyväisyyskyselyyn |
| 19.09.2026 19.33 | Kauden viimeisestä tappio |
| 19.09.2026 09.32 | Kohti kauden viimeistä |